© 2023 Muurame. All rights reserved
Kulttuurin MuurameLähde
Muuramen merkittävät rakennetut kulttuuriympäristöt
Kohteita on yhteensä 12, joista uusia modernin arkkitehtuurin (1930–2016) kohteita on yksi. Yksi on vuoden 1993 valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt -luettelon mukainen kohde, joka tässä arvioinnissa on määritelty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Loput kohteista ovat vuonna 2009 vahvistetun Keski-Suomen maakuntakaavan maakunnallisesti arvokkaiksi rakennetuiksi kulttuuriympäristöiksi nimettyjä kohteita ja alueita.
Kohteet ja kohdekuvaukset
Hautalanmäen alue
Hautalanmäen mäen päälle sijoittuvista maatilapihapiireistä muodostuva alue on vuoden 1993 valtakunnallisesti merkittävät kulttuurihistorialliset ympäristöt -luettelon mukainen kohdealue, joka tässä on määritelty maakunnallisesti merkittäväksi rakennetuksi kulttuuriympäristöksi. Hautalanmäen vanhimmat 1800- ja 1900-luvun vaihteessa rakennetut maalaistalot sijoittuvat vanhan nelostien varrelle rinnepeltoineen. Historiallinen kerroksisuus luonnehtii maisemaa. Alueen eteläosaan sijoittuvat suurten maatilojen Hautalan, Hietalan ja Heikkilän tilojen rakennukset ovat osa vanhaa 1800-luvun Muuramen kylän keskustaa. Maatilojen rakennusten lisäksi alueelle sijoittuu 1900-luvun alun ja 1940-luvun omakotitaloja. Maanteiden ja uudisrakentamisen ympäröimäksi jäänyt vanha kyläalue on historiallisesti ja maisemallisesti arvokas osa Muuramen taajamakuvaa.
Hirvivuori
Hirvivuoren tila sijaitsee maisemallisesti keskeisellä paikalla korkean mäen päällä peltojen ympäröimänä. Vuonna 1793 perustetun tilan talouskeskus on 1900-luvun alussa muuttunut neliön muotoiseksi pihaksi. Pihapiirissä on koristeellinen asuinrakennus vuodelta 1905, lohkokivinavetta ja aittoja. Hirvivuoren pihapiiri sijaitsee 205 metriä merenpinnan yläpuolella.
Isolahden mylly, saha ja pihapiiri
Isolahden mylly valmistui vuonna 1888. Pihapiirissä on myös myllyn yhteydessä toimineen sahan maalaamaton saharakennus vuodelta 1926, paja 1900-luvun alusta, puolitoistakerroksinen ja peruskorjattu asuinrakennus vuodelta 1922, liiteri ja 1940-luvun puimala.
Kansakoulu-Sillankorva-Mesipelto
Muuramen keskustassa Muuramentiellä lähellä Muuramejoen koskea ovat nykyisin nuorten yrittäjien yritystalona toimiva entinen kansakoulu, Mesipellon asuinrakennus ja yrityskäytössä oleva Sillankorvan asuin- ja liikerakennus. Rakennukset kertovat Muuramen kirkonkylän vanhan raitin historiasta. Kansakoulu on rakennettu vuonna 1932 arkkitehti Toivo Salervon suunnitelmien mukaan. Kansakoulu on kolmikerroksinen rapattu tyylirakennus, jonka hyvin alkuperäinen ulkoasu on 1920-luvun klassismia. Kansakoulu ja Sillankorva näkyvät hyvin myös valtatie 9:lle. Sillankorva on aumakattoinen ja vuorattu hirsirakennus, joka on laudasta laajennettu nykyasuunsa 1930-luvulla. Piharakennukset on purettu. Mesipellon pihapiiri on vastapäätä kansakoulua tien toisella puolella. Jugendtyylinen Mesipellon päärakennus on valmistunut ilmeisesti vuonna 1919. Sen lisäksi pihapiirissä on sauna-, liiteri-, aitta- ja navettarakennuksen monipuolinen yhdistelmärakennus korkean pensasaidan suojaamana. Muuramenjoen luontopolku sivuaa arvokasta rakennettua ympäristöä. Alueelle on asemakaavoitettu myös kookkaiden kerrostalojen asuntoalue ja nykyiset historialliset rakennukset on samalla suojeltu asemakaavalla. Rakennuksia kunnostetaan rakennusperintöarvoja vaalien.
Koivisto
Koiviston pihapiiri Rannankylällä edustaa 1800- ja 1900-lukujen vaihteen perinteistä talonpoikaistilaa.Talo on toiminut myös pappilana ja kestikievarina 1920- ja 1930-luvuilla. Koiviston perinteinen päärakennus on 1800- ja 1900-lukujen vaihteesta. Vuonna 1927 koottu aittarivi on muodostettu 1700-luvun aitoista. Muita rakennuksia ovat hirsinen heinätalli, vuoden 1912 hirsinavetta, kaksikerroksinen vilja-aitta, lato ja riihi sekä uusi huoltorakennus.
Lulli
Lullin talon on yksi Muuramen vanhimmista kantatiloista. Lulli on ollut asutettuna jo ainakin vuonna 1539, tila sijaitsee Saarenkylässä, jossa se on osa kaunista peltoviljelysmaisemaa. Lullin tilan rakennukset muodostavat neliömäisen pihan. Pihapiirissä ovat 1860–1870-luvuilla rakennettu päärakennus, vuonna 1914 valmistunut lohkokivinavetta, 1900-luvun alun kaksikerroksinen ja avosolainen aitta- ja vajarakennus ja myös 1970-luvulla rakennettu tiilinen omakotitalo. Rannassa on vanha hirsisauna. Lullin talon ulkorakennuksia on huolella entistetty rakennusperintöarvoja vaalien 2010-luvulla. Pihapiiri on tärkeä osa Muuramen Saarenkylän arvomaisemaa.
Muuramenjoen ympäristö
Muuratjärvestä Kylänlahteen laskeva Muuramejoki sitä reunustavine puustoineen ja virkistysalueineen muodostaa Muuramen keskustan tuntumaan vehreän ja polveilevan puistoympäristön. Alue toimii kuntalaisten virkistysalueena ulkoilureitteineen ja kevyen liikenteen kulkuväylineen ja joessa harrastetaan luvanvaraista koskikalastusta. Muuramenjoki liittyy Muuramen historiaan ja teollisuuden kehitykseen. Vanhan Muuramen huonekalutehtaan rakennukset ovat osa jokimaisemaa. Muuramenjoen uomassa on yksi harvoista Keski-Suomen alueella ennallistetuista uittoruuhista. Rakennelmaa pääsee tarkastelemaan kevyenliikenteen sillalta hyvin. Sillat, kunnostetut uitto- ja patorakenteet sekä muut rakennelmat kertovat joen ympäristön rakentamishistoriasta. Puiston viherympäristö rajoittuu modernin rakennusperinnön Muuramen keskustaympäristöön, jossa on säilynyt 1970-luvun arkkitehtonisesti merkittävää rakennusperintöä kuten esimerkiksi Muuramen kunnantalon edusta.
Muuramenjoen sillan pieleen rakentuneen Sillankorvan alueella on myös säilynyt 1920–1930-luvun liikerakennuksia ja kivisilta. Joen vartta seuraileva luontopolku jatkuu valtatie 9:n ympäristöön asti.
Muuramenjoen virkistysympäristö laajenee myös koulukeskuksen pihoille ja urheilu- ja liikunta-alueille sekä kulttuurikeskukselle asti. Muuramenjoen ympäristö on arvokas luontokohde, joten alue pidetään luonnontilaisena. Luontopolku on perustettu vuonna 1996.
Naapuri
Naapurin tilan rakennukset sijaitsevat tiiviinä kokonaisuutena mäenkumpareella peltoviljelysten ympäröimänä. Rakennukset ovat pääasiassa 1800-luvun maatilarakennuksia. Pihapiirin asuinrakennus on 1870-luvulta. Vanhaa rakennuskantaa ovat myös yksinäisaitta 1800-luvulta, korjattu riviaitan ja saunan solallinen yhdistelmärakennus, kaksikerroksinen vilja-aitta, vilja-aitta 1770-luvulta, riihi 1800- luvulta, paja, lohkokivinavetta vuodelta 1909 ja liiterirakennus.
Niemelä
Niemelän pihapiiri Saarenkylässä edustaa hyvin säilynyttä 1800-luvun lopun tilaa, jonka päärakennuksessa ja aitassa on pohjalaisia vaikutteita. Niemelässä on komea kaksikerroksinen ja pohjalaistyyppinen päärakennus, joka on rakennettu mahdollisesti 1880-luvulla. Harvinaisen kaunis, veistetyillä pylväillä koristeltu, riviaitta on peräisin 1890-luvulta ja lohkokivinavetta on 1870-luvulta. Muita Niemelän pihapiiriin kuuluvia rakennuksia ovat talli- ja vajarakennus, uudempi kalustevaja ja 1900-luvun alussa rakennettu riihi.
Nuorisoseuran talo
Muuramen nuorisoseura perustettiin vuonna 1897, jonka jälkeen seuralle ryhdyttiin puuhaaman taloa. Jugendtyylinen hirsirakennus valmistui kirkonkylän keskustaan vuonna 1909. Rakennus on satulakattoinen ja lautavuorattu hirsitalo, jossa on pieniruutuiset jugendikkunat. Toisella sivulla on puisten pilarien kannattelema avokuisti. Rakennusta on korjattu etenkin sisätiloiltaan perinteisen nuorisoseuratoiminnan vähennyttyä ja erilaisten vuokralaiskäyttöjen lisäännyttyä, mutta asemakaavalla suojeltu rakennus on edelleen kulttuurikäytössä oleva 1900-luvun alun hirsirakennus kerrostalomiljöiden ympäröimänä.
Vehkoo
Vehkoon tilan rakennukset ovat asettuneet neliöpihan muotoon. Pihapiiri on hyvin säilynyt esimerkki 1900-luvun alun maatilakokonaisuudesta, jonka rakennukset ovat hieman tavanomaisista tyyppirakennuksista poikkeavia. Vehkoon hieman kertaustyylinen päärakennus on 1900-luvun alusta. Pihapiirissä on myös kaksikerroksinen riviaitta-sikalarakennus, jossa on ollut myös asuinhuoneita. Muita rakennuksia ovat kaksikerroksinen yksinäisaitta, taitekattoinen ja näyttävä lohkokivinavetta vuodelta 1924, kalustoliiteri, sauna, vanha riihi ja heinätalli.
Vommala
Vommalan rakennutti tohtori Lauri Kuusanmäki vuonna 1935. Se sijaitsee korkealla Vommalanmäellä metsän keskellä, sivusta muusta asutuksesta. Klassisia piirteitä heijasteleva päärakennus on huvila, joka on suunniteltu sisätiloiltaan ja pohjakaavaltaan muistuttamaan perinteistä talonpoikaisrakennusta aina sisustusta myöten. Pihapiirissä on lisäksi hieno otsallinen, jalallinen, yksinäisaitta, kaksikerroksinen kokkiaitta, pieni asuinmökki ja harmaakivistä tehty maakellari.
Kohdeluettelo Keski-Suomen maakunnallisesti merkittävistä rakennetuista kulttuuriympäristöistä, 2016
