Oppiva Muurame
Koulumuistoja sadan vuoden takaa
Kerron vähän lisää kouluajoiltani, koulun piha oli aina siisti, lipputanko oli keskellä pihaa ja sen juurella oli kauniista tummanpunaisista ’joriinista’ kukkapenkki pyöreä ja Helmi Tammivuori hoiti sitä kuin silmäteräänsä. Liiterissä oli lapu-ukko, pokasahalla ja kirveellä hakkasi puita, oli täystyöllistetty, puita meni paljon.
Kun oli joulu- ja pääsiäislomat, niin silloin oli pesupäivät, pestiin luokkahuoneet ja pulpetit, eteiset ynnä muut. Vanhalla koululla oli lasiveranta, sitä sanottiin ’visti’, en tiedä mistä oli peräisin nimi.
Poika ja tyttö jäivät koulun loputtua, poika kantamaan puut aamuksi, tyttö lakaisi luokan lattiat vei roskat pois ja pesi taulun. Aamulla tultiin, poika lämmittämään ja tyttö pyyhkimään pölyt. Viikko oli aina järjestysvuoro. Jos oli kova pakkanen niin opettaja sytytti uunit, että pitkämatkalaiset koululaiset pääsivät muurin kylkeen lämmittelemään.
Keväällä yläluokan tytöt ottivat tuplat pois ja lioteltiin liimapaperit syksyn avuksi, syksyllä pestiin ja laitettiin takaisin. Ennen koulun loppumista keväällä lakaistiin koulun piha kesäksi ennen kevätjuhlaa. Ei me koululaiset pidetty ollenkaan pahana, vaikka tehtiinkin nämä työt, eikä siitä kukaan palkkaa odottanutkaan.
Suursiivouksessa oli palkkaihminen, ulkosaunassa muuripadassa kuumennettiin vesi ja kannettiin pihan poikki luokkahuoneisiin. Kaivo oli koulun pihassa. Tammivuorella oli palvelija, kun heillä oli lehmä ja sika ja suuri perhe.
Kun Elma Toikka tuli opettajaksi 1922, olin viimeistä vuotta koulussa. Hän opetti meille laululeikkejä. Toikka sai poikien käsityöhuoneen luokakseen, poikien käsityöt tehtiin sen jälkeen Alamyllyn tuvassa, joen rannalla.
Niilo Tammivuorella ei ollut lauluääntä alkuunkaan. Helmi opettaja opetti lauluja ja luku- ja kirjoitustunnit piti Niilo opettaja. Musiikin opetus jäi kyllä siihen Do, re, mi, fa, so, la, si do ja takaperin, korvakuulolta, lauluja, käsityötä tytöille opetti Helmi ja ensimmäinen käsityö oli neliskulmainen paikkatilkku. Siihen piti paikata neliskulma, pyöreä ja kolmikulma paikka. Parsimaan ja kutomaan. Se oli sellaista aikaa, että kaikilla koululaisilla ei ollut mahdollisuutta tuoda minkäänlaista käsityötarvetta, niin opettaja antoi lanka kerää ja kangaspalasta omistaan.
Meillä oli 20-luvulla yksi sarka kasvimaana vanhan koulun pihassa siinä maantien vieressä. Ei me oltu nähtykään semmosta kuin porkkana ja punajuuri ja niitä opettaja opetti meitä viljelemään siinä kasvimaassa, ei ne oikein kasvanut, mutta oppi se oli kuitenkin ja jäi.
Kirjoista muistan: Me ei saatu joka vuosi uusia kirjoja, keväällä piti antaa kirjat pois, syksyllä saatiin sitten niitä vanhoja kirjoja, minulle jäi mieleeni kun sain oikein huonon ja likaisen Maantietokirjan ja se oli ollut hyvin likaisessa paikassa. Niilo-opettaja näki että minun oli pahamieli, ja hän sanoi: Vie tämä kirja saunan lauteille kun teillä lämpiää sauna (sisäänlämpiävä), ja kääntele siellä lehtiä, että kuolee basillit. En tykännyt siitä.
Voi lapsikullatminkä ilon te vanhukselletoitte tänne tullessanna,
sen palkitkohon teille Isä taivaan.Vaan miksi kukkasinja laulaen te
tervehditteei liene Liisan päivä toukokuussa?
No voi muori kultasä tokko tietänetkäänett’ Äitien on päivä…
Helmi Tammivuori oli hyvä laulun opettaja. Hän oli lukkarinakin, kun vanhalla koululla oli kirkko 1921–1929. Me koululaiset yläluokilta lauloimme Adventtina kirkossa Hoosianna! Niilo-opettaja kantoi kolehdin. Minäkin olen saanut sen ensimmäisen ehtoollisen koululla.
Aune Kaistinen
Oppiminen ennen ja nyt – pedagogiikka 2020-luvulla
Raija Kattilakoski KT, eo, työnohjaaja
opetuksen kehittämispäällikkö
Muurame
4.11.2021
Perusopetuksen tehtäviä(OPS 2016)
- Opetus- ja kasvatustehtävä
Oppilaan oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin tukeminen yhteistyössä kotien kanssa - Oppivelvollisuuden suorittaminen
- Kelpoisuus toisen asteen opintoihin
- Eriarvoistumisen ja syrjäytymisen ehkäiseminen
- Laaja yleissivistys
- Perusopetuksen kehittäminen inkluusioperiaatteen mukaisesti
- Auttaa oppilasta rakentamaan myönteistä identiteettiä ihmisenä, oppijana ja yhteisönsä jäsenenä
Oppilas löytää vahvuutensa ja rakentaa tulevaisuuttaan oppimisen keinoin
Tulevaisuutta vai tätä päivää?Kalle Nieminen, Sitra
”Älä tuijota vain koulua vaan ympäröivää yhteisöä ja ympäristöä. ”
Työn nopea muutos pakottaa elinikäiseen oppimiseen.
Töitä tulee olemaan luoville ja kekseliäille ihmisille.
Minkälaisia taitoja tarvitaan tulevaisuudessa?
- Ihmissuhdetaitojen, esiintymiskyvyn ja kommunikaation merkitys korostuu, jos monet työt muuttuvat helpommiksi oppia.
- Vähärutiiniset ammatit lisääntyvät: tarvitaan henkilökohtaisuutta, joustavuutta, ongelmien ratkaisukykyä ja luovuutta
(Koski & Husso 2018)
Oppiminen aivotutkimuksen valossa(Huotilainen 2019)
Aivot kehittyvät tekemällä.
Omatoiminen työskentely ja omien tutkimusten tekeminen on erittäin tehokas oppimismenetelmä.
Tieto siirtyy pitkäkestoiseen muistiin yöllä tai päiväunien aikana.
Motivaatio =>
tarkkaavaisuus =>
muisti => oppiminen
Positiivisen, rennon ja innostuneen oppimistilan saavuttaminen auttaa oppimisessa.
Liikunta ja fyysinen aktiivisuus lisäävät aivojen dopamiinituotantoa!
Käsillä tekeminen ja jonkin konkreettisen työn aikaansaaminen on palkitsevaa. Lisää oppimismotivaatiota!
EDELLYTYKSET KASVUUN,OPPIMISEEN JAOSALLISUUTEEN KAIKILLE Valtioneuvoston julkaisuja 2019/7
”Mahdollisuus kuulua yhteisöön ja vaikuttaa omaan elämään on keskeinen hyvinvoinnin edellytys.”
” Sitoutumista kouluyhteisöön tukee se, että oppilas kokee olevansa mukana koulun arjen rakentumisessa.”
” Lapset itse korostavat osallisuuden yhteisöllisyyttä, kun taas aikuiset kasvattajat yleensä painottavat yksilöllisiä elementtejä.”
” Lasten kanssa toimivat aikuiset ovat oleellisessa asemassa luomassa kokemusta siitä, onko omalla mielipiteellä väliä vai ei.”
Yksin pärjäämisen kulttuurista kohti toimivaa yhteistyötä
- Erilaisten arvojen tunnistaminen ja kunnioittaminen
- Oman osaamisen tunnistaminen ja vahvuuksien hyödyntäminen
- Rohkeutta avoimeen ihmettelyyn ja yhdessä tekemiseen
- Reviirien vartioinnista yhteisten työskentelytapojen luomiseen
- Oppilas ja oppiminen keskiössä
Yhteisopettajuuden mahdollisuudet(Kelpokymppihanke 2010)
- Voi jakaa osaamista ja kehittää omaa ammatillista kehittymistä
- Voi jakaa ideoita, toimintamalleja ja materiaaleja
- Voi jakaa työtä
- Rohkaisee kokeilemaan uusia työtapoja
- Pystyy ottamaan erilaiset oppijat huomioon (monipuoliset työtavat, monipuolinen arviointi)
- Voi käsitellä samaa aihetta eri oppiaineissa samaan aikaan (opetuksen eheyttäminen)
- ” On samalla työnohjausta”
- Parhaimmillaan lisää omaa työssäjaksamista
- Vastuu jakautuu
2000-luvun ydintaidot(Kattilakoski 2018)
Ajattelutaidot (OPS 2016)
Ajatteluun ja oppimiseen vaikuttaa se, miten oppilas hahmottaa itsensä oppijana…miten hän oppii hakemaan, arvioimaan, muokkaamaan, tuottamaan sekä jakamaan tietoa ja ideoita.
tutkiva ja luova työskentelyote
ohjataan näkemään asioita uusilla tavoilla
kysymyksille annetaan tilaa-innostetaan etsimään vastauksia ja kuuntelemaan toisten näkemyksiä
analysoidaan kriittisesti eri näkökulmista
asioiden väliset vuorovaikutussuhteet ja keskinäiset yhteydet sekä kokonaisuuksien hahmottaminen
Menetelmiä ajattelun taitojen kehittämiseen
- flipped classroom, tutkiva oppiminen, ilmiölähtöinen ja ongelmalähtöinen oppiminen, design-oppiminen
- yksilöllisen oppimisen malli
- strategioiden opettaminen (matikka, luetun ymmärtäminen, kirjoittamisen tukeminen, muististrategiat)
- ongelmanratkaisutehtävät, päättelytehtävät, ”päivän pähkinä”, lasten tiedekysymykset
- oppimistaidot
- pelit, leikit, toiminnalliset työskentelytavat, Kielioppia toiminnallisesti
- puhuminen, kielellistäminen, keskustelut
Design-, ilmiö- ja tutkivan oppimisen hyödyt (mm. Rongas & Laaksonen 2014)
- Motivaatio
- Autonomia, oma-aloitteisuus, osallisuus lisääntyy
- Liittyy oikeaan elämään
- Harjoitellaan samalla taitoja (ryhmätyöskentely, tiedonhankinta, lähdekriittisyys, tvt:n käyttö, ongelmanratkaisutaidot jne.)
- Tiedot ja taidot tulevat heti käyttöön
- Eriyttää (monenlaisia tehtäviä ryhmän sisällä)
- Voi yhdistää metataitoja (oman oppimisen ja ryhmän työskentelyn arviointi, toisten työn arviointi)
Monialaiset oppimiskokonaisuudet(OPS 2016)
- vähintään 1/lukuvuosi
- tavoitteet, sisällöt ja toteuttamistavat paikallisessa OPS:issa ja koulun lukuvuosisuunnitelmassa
- hyödynnetään paikallisia voimavaroja ja mahdollisuuksia
- otetaan huomioon ajankohtaisuus ja yhteiskunnallinen merkittävyys
Monialaiset oppimiskokonaisuudet
Oppimiskokonaisuudet ovat oppilaita kiinnostavia, oppiaineiden ja opettajien väliseen yhteistyöhön soveltuvia teemoja.
- oppilaat osallistuvat suunnitteluun
- oppilaiden kokemismaailmaan liittyviä
- kaikki oppiaineet vuorollaan
Arvioinnin periaatteita(OPS 2016)
Arviointi on..
- rohkaisevaa ja yrittämään kannustavaa
- osallisuutta edistävää, keskustelevaa ja vuorovaikutteista
- edistymisen näkyväksi tekemistä
oikeudenmukaista ja eettistä - monipuolista
- arvioinnin avulla saadun tiedon hyödyntämistä opetuksen ja koulutyön suunnittelussa
Arvioinnin kohteita
Oppiminen
- opinnoissa edistyminen ja osaamisen taso
Työskentely
- Palautetta yksilö- ja ryhmätyöskentelystä, kuuluu osana oppiaineen arviointiin, voi olla myös erillinen arvosana
Käyttäytyminen
- Arvioidaan erikseen eikä vaikuta oppiaineesta saatavaan arvosanaan
- Ei kohdistu persoonaan, temperamenttiin eikä muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin
Ihmiskeskeinen oppimisympäristö(Saarikivi 2018)
Tukee empatiaa ja ystävällisyyttä
On turvallinen, jos mokaa
Tuottaa hämmennystä
On vuorovaikutteinen
Herättää uteliaisuutta
Rohkaisee kokeilemaan
LÄHTEET
- Edellytykset kasvuun, oppimiseen ja osallisuuteen. Valtioneuvoston julkaisuja 2019/7. https://julkaisut.valtioneuvosto.fi/bitstream/handle/10024/161440/VN_2019_7_Edellytykset_kasvuun_oppimiseen_ja_osallisuuteen_kaikille.pdf?sequence=4&isAllowed=y
- Huotilainen, M. 2019. Näin aivot oppivat. Keuruu: PS-Kustannus.
- Rongas, A. & Laaksonen, R. (toim.) 2014. Ilmiöopas. Hämeenlinna: Kopijyvä Oy. https://docs.google.com/viewer?a=v&pid=sites&srcid=ZGVmYXVsdGRvbWFpbnxpbG1pb29wYXN8Z3g6NTUwODhiNjg5ZDdkODM4ZA
- Kattilakoski, R. 2018. Koulun toimintakulttuuri avautuvissa oppimistiloissa – Etnografinen tutkimus uuteen koulurakennukseen muuttamisesta. http://urn.fi/URN:ISBN:978-951-39-7440-4
- Koski, O. & Husso, K. (toim.). 2018. Tekoälyajan työ: neljä näkökulmaa talouteen, työllisyyteen, osaamiseen ja etiikkaan. Työ- ja elinkeinoministeriön julkaisuja 19/2018.
- OPS 2016. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteet. https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/perusopetuksen-opetussuunnitelman-perusteet
- Saarikivi, K. 2018. ITK-päivät. Luento.
